Konneveden museo
Konnevesi sijaitsee maantieteellisesti keskellä Suomen itäisen ja läntisen kansankulttuurin vaihtumisvyöhykettä. Konneveden kotiseutumuseon pihapiiri edustaa rakennuksineen itäsuomalaista savolaista rakennusperinnettä.
Konneveden museo ja historiaa
Nykyinen Konneveden alue kuului vielä 1920-luvun alussa Rautalammin kuntaan. Kuntamme asutuksen itäiset, savolaiset vaikutteet selittyvät pitkälti tuon vanhan hallintoyhteyden avulla. Rautalammelta saatiin kaikki seurakunnan palvelut, ja sinne tehtiin myös paljon kauppamatkoja.
1780-luvun jälkeen Sisä-Suomeen valmistui uusia maanteitä. Oman alueemme yhteydet käydä kauppaa länteen päin paranivat muun muassa Jyväskylän ja Vaasan suuntiin. Kansankulttuuri sai näiltä matkoilta läntisiä vaikutteita.
Konneveden kotiseutumuseon pihapiiri edustaa rakennuksineen itäsuomalaisen kansankulttuurin rakennusperinnettä ja sille ominaista yhtenäistä savolaista kulttuuriperintöä.
Kotiseutumuseon alueelle on koottu vuodesta 1958 lähtien kaksitoista 1700- ja 1800-luvun hirsirakennusta. Rakennukset on ryhmitelty hajanaisen itäsuomalaisen pihapiirin muotoon. Ensimmäisenä alueelle siirrettiin Tuomiston savutupa Hytölästä. Savutuvan ympärille on sijoitettu kaksi vilja-aittaa, särvinaitta, vaateaitta, tuulimylly, kalustovaja, keittokota, savusauna, lato, navetta, riihi, paja, karsikkopetäjä, keinu sekä alueen laidassa 1980-luvulla rakennettu varastorakennus ja kaksi kalustokatosta. Museorakennuksia on kunnostettu 1980-luvulla ja tällä vuosituhannella. Näyttelyhallia laajennettiin 2004 ja 2005.
Naisten Viikko 18.–23.7.2024Lue lisääTuulimyllyTuulimylly siirrettiin Istunmäen Hannulaan 1919 rakennuspaikaltaan Rautalammin Koipiniemen Pieniniemestä. Vuonna 1958 se siirrettiin museolle. Alkuaan vuonna 1867 rakennettu mylly on peruskorjattu vuonna 2020 Myllyt Pyörimään -hankkeessa. Lue lisääSavutupaTuomiston savutuvan sisäänkäyntiä suojaa riu´uista tehty tuulen- ja sateen suoja. Museon saunassa on myös pisteporstua. Samalla periaatteella on rakennettu myös saunan vieressä oleva keittokatos. Tupa on alunperin rakennettu Hytölän Tuomistoon 1700-luvulla.Lue lisääLehmipolku ARVirtuaaliseikkailijan Lehmipolulla on viisi lisätyn todellisuuden AR-taulua, joissa lisätty todellisuus avaa vierailijalle virtuaalinäkymät Lascaux’n luolamaalauksen alkuhärästä Gallen-Kallelan maalaukseen Kullervon kirous. Taulut kertovat karjanhoitokulttuurista ajalta, jolloin metsälaitumilla käyskentelivät maamme alkuperäisrotujen yksilöt: kyytöt, lapinlehmät ja länsisuomenkarja.Lue lisää
Previous slide
Next slide