Maanantaina 22.7.2024 kello 18.00 Museon savutupa
Luutisti Mikko Ikäheimo ja historioitsija Ilkka Teerijoki
PIETARI BRAHEN LUUTTUKIRJASTA
Luentokonsertti
Luentokonsertissa historioitsija Ilkka Teerijoki ja luutisti Mikko Ikäheimo yhdistävät voimansa Pietari Brahe -teeman ympärillä. Kuulemme Teerijoen esitelmöimänä Brahen elämästä ja merkityksestä Suomelle. Ikäheimo soittaa luutullaan musiikkia Brahen luuttukirjasta ja kertoo musiikista avautuvista kulttuurihistoriallisista näkökulmista.
Kitaristi ja luutisti Mikko Ikäheimo suoritti klassisen kitaran diplomit Sibelius-Akatemiassa ja Baselin musiikkiakatemiassa Sveitsissä. Vanhan musiikin opintoja hänellä on niinikään Sveitsistä Baselin Schola Cantorumista. Kitaristina Mikko on voittanut palkintoja useissa kansainvälisissä kilpailuissa.
Viime vuosien aikana hän on muusikkona keskittynyt historiallisiin näppäilysoittimiin, erityisesti luuttu- ja kitaraperheen soittimiin.
Uusimman soololevyn teemana on Suomen kenraalikuvernöörin Pietari Brahen muistiin kirjoittama kokoelma luuttumusiikkia 1620-luvulta. CD-levy julkaistiin vuonna 2021.
Levyn pääasiallinen lähde on Pietari Brahe nuoremman (1602-1680) muistiin kirjoittama kokoelma luuttutabulatuureja, joita säilytetään Skoklosterin linnankirjastossa Ruotsissa.
Mikko löysi Brahen luuttukirjan tutkiessaan ruotsalaisia lähteitä. Oli yllätys kuinka mielenkiintoinen kokoelma oli sekä musiikillisesti että kulttuurihistoriallisesti.
Historiantutkija FT Ilkka Teerijoki luennoi musiikin lomassa Pietari Brahen matkoista, ehkä hieman tämän herra herkkusuun leivonnaisistakin.
Brahe opiskeli useissa ulkomaisissa yliopistoissa ja matkusteli laajasti Euroopassa. Viitisenkymmentä luuttusävellystä sisältävä käsikirjoitus on päivätty v. 1620 Giessenissä Saksassa, jossa Brahe opiskeli yliopistossa kahden vuoden ajan.
Siellä hänen opintoihinsa kuului muun muassa ranskaa, hepreaa, juridiikkaa – ja luutunsoittoa. Luuttukirja sisältääkin mitä ilmeisimmin hänen musiikkiopintonsa muistiin kirjoitettuna. Paikoitellen kappaleet ovat siinä määrin edistyneitä, että Brahen voi olettaa opiskelleen luuttua jo lapsena Ruotsissa. Luutunsoittoa harrastettiin Ruotsissa 1500-1600 luvuilla ylimystön keskuudessa kuninkaallisia myöten.
Koraalimelodioiden intabulaatiot ovat hyvin koristeellisia ja sellaisina melko ainutlaatuisia koko luuttukirjallisuudessa. Luuttukirjassa on muitakin kappaleita, joita ei tiettävästi löydy mistään muusta lähteestä. Tällaisia ovat mm. Charles Boquetin Lamentatio ja tuntemattoman säveltäjän Phantasia, jossa luuttu on viritetty varsin poikkeukselliseen avoimeen B-duuri sointuun.
Liput: Tiketti ja Kukkakauppa Kimppu Konnevesi. Tel. 0400577810